Kaikilla rakennushankkeen eri toteutusmuodoilla voi onnistua!

Kirjoittaja: Sakari Pesonen, Fira Oy

Olen kuluneen vuoden aikana osallistunut useamman kerran keskusteluun rakennushankkeiden eri toteutusmuotojen"hyvyydestä". Aihe on mielenkiintoinen ja herättää paljon tunteita. Siksi päätin sitä itsekin vähän pohdiskella.

Vaikka kukaan ei halua myöntää valitsevansa toteutusmuotoa hihasta ravistamalla, tuntuu silti että tärkein toteutusmuodon valintaperuste on oma kokemus. Omalla kokemuksella tarkoitan yksinkertaisesti sitä urakkamallia, jota ko. rakennuttaja on aiemmissa hankkeissaan käyttänyt. Tämä on täysin inhimillistä. Tuttu tuntuu turvalliselta, uusi pelottavalta. Kun päätös toteutusmuodosta on tehty jo paljon ennen hanketta, pyritään sitä myöhemmin perustelemaan enemmän tai vähemmän hyvillä argumenteilla.

Keskusteluissa nousee aina esiin ihmiset (resurssit) ja heidän tärkeys hankkeessa. Väite on, että oikeat ihmiset hankkeeseen valitsemalla voi hankkeesta tehdä onnistuneen. Tästä seuraa tietysti jatkopäätelmä kaikilla rakennushankkeen eri toteutusmuodoilla voi onnistua! Tämä on lohdullinen ja kannatettava ajatus kaikkien niiden keskuudessa ketkä pyrkivät vakuuttamaan muut (ja erityisesti itsensä) oman suosikki toteutusmuodon hyvyydestä. Koska oikeat ihmiset valitsemalla voi hankkeesta tehdä onnistuneen, ei oikeastaan ole tarvettakaan pohtia eri toteutusmallien soveltuvuutta erilaisissa hankkeissa. Case closed!

Kaikilla rakennushankkeen eri toteutusmuodoilla voi onnistua on väitteenä mielestäni samaa tasoa kuin Selvät kuskit aiheuttavat enemmän onnettomuuksia kuin kännissä ajavat. Molemmat ovat väitteinä tosia, mutta aseteltu niin että ne hämäävät kuulijaa. Oikeastihan meidän pitäisi puhua todennäköisyyksistä. Millä todennäköisyydellä kännikuski aiheuttaa onnettomuuden, millä todennäköisyydellä tietty toteutusmuoto tuottaa hankkeelle onnistuneen lopputuloksen?

Riskienhallintaa pyritään usein tekemään siirtämällä riski (esim. toteutuneista kustannuksista) toiselle osapuolelle. Siksi valitaan hankkeelle toteutusmuoto jonka mekanismit toimivat juuri näin. Väheneekö riski? Vanha sanonta kuuluu ”tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”. Onko mahdollista että näennäisesti vähempi riskinen toteutusmuoto itseasiassa merkittävästi kasvattaa hankkeen epäonnistumisen riskiä?! Itse haluaisin ajatella että parasta riskien hallintaa tilaaja voi tehdä kun hän,

1.   Valitsee hankkeelle toteutusmuodon joka antaa projektiin tuleville ihmisille erinomaiset lähtökohdat tehdä hyvää ja tuottavaa yhteistyötä. Jos hankkeen osapuolten taloudelliset intressit eivät ole hankkeessa yhdensuuntaisia, syntyy riski että huippu ihmiset joutuvat tekemään huonoja päätöksiä. Raha pyörittää tätä maailmaa, tykkäsimme siitä tai ei.

2.   Valitsee hankkeeseen korkealuokkaisia asiantuntijoita niin suunnittelu- kuin urakointitehtäviin. Kun toteutusmuoto on oikein valittu, ei näillä ihmillä ole taloudellisia esteitä yhteistyölle, maaperä on täydellinen onnistuneelle hankkeelle.

3.   Varmistaa että päätoteuttaja johtaa asiantuntijoita palveluasenteella. Valitsemalla sopivan toteutusmuodon (1.) ja oikeat ihmiset (2.) päästään jo pitkälle. Lisäämällä keitokseen korkealuokkaisen fasilitoinnin ja yhteistyötä tukevat fasiliteetit ja työkalut, hyppäytetään ryhmän tuottavuus aivan uudelle tasolle. 

Big Room työskentelyä As Oy Kruunuvuoren Ankkurin projektissa